Miten koette median opettamisen tulevassa luokanopettajan työssä ja kuvataiteen opetuksessa?
Koemme, että sitä voi olla haastava opettaa koska tekniikka muuttuu koko ajan, joten omia tietojaan pitää päivittää ja uusia tekniikoita tulee opetella, että pysyy kehityksessä mukana. Media on suuri osa arkipäivää ja sitä tunkee ulos jokaisesta kolosta. Oppilaille olisikin erittäin tärkeä opettaa mediakriittisyyttä ja medianlukutaitoa.
Mediaopetus on nykyaikainen opetustapa, joka kiinnostaa lapsia suuresti, ja lapset ovatkin usein taitavampia tekniikan käyttämisessä kuin aikuiset. Mediaopetusta on helppo integroida eri aineiden välillä, mutta mahdollinen rajanveto voi olla opettajalle hieman vaikeaa.
Yksi suuri haaste median opettamisessa on organisointi ja se, että riittävätkö resurssit? Opettaja ei voi olla monessa paikassa samaan aikaan ja toimintatilat ovat usein rajalliset. Myös erilaisiin ohjelmiin tutustuminen vie opettajalta runsaasti aikaa ja ohjelmien hankkiminen saattaa olla taloudellisesti mahdotonta. Siksi opettajan tulisi olla itse aktiivinen ja ottaa selvää mahdollisista ilmaisohjelmista esimerkiksi Internetistä. Opetuksessa käytettyjen varusteiden ja valittujen ohjelmien tulisi olla kunnollisia, ettei kaikki energia mene huonojen välineiden kanssa tappelemiseen. Joillakin tunneilla varsinkin pienten lasten kanssa avustajat olisivat tarpeellisia, eikä heitä ole aina saatavissa.
Kaikille tekemistä, ei jonottamista?
Mitä eroja animaation ja elokuvan opettamisessa?
Animaation ja elokuvan tekemisessä käytetään erilaisia teknisiä laitteita, eli animaatiossa käytetään joko kameraa tai animaatio-ohjelmia, kun taas elokuvan teossa käytetään videokameraa. Animaation tekemisessä on enemmän opettamista esimerkiksi jos tekee animaatiota hahmoilla, opettajan tulee neuvoa miten pienillä liikkeillä hahmoja tulee liikutella ja miten kuvia kannattaa ottaa.
Molemmissa tapauksissa editointi on suuressa osassa, mutta eri tavoilla. Animaatiossa ruutujen kestoa pitää pidentää, ettei animaatio vain viuhahda ohi, kun taas elokuvassa leikkauksella saadaan elokuvaan erilaisia tunnelmia. Elokuvan tekemisessä videokameran käyttö on suuressa osassa. Kameran liikuttelun tulisi olla rauhallista, ettei kuvan laatu kärsi. Toisaalta nopeaa kameran liikuttelua voi käyttää myös tehokeinona. Jalustan käyttäminen helpottaa kameran pitämistä vakaana. Elokuvan tekemisessä tulee myös muistaa otosten välille jättää ”päätä” ja ”häntää” jolloin elokuvasta otoksia liittämällä saadaan sujuva elokuva aikaiseksi. Elokuvaa tehdessä tulee sen tekniseen toteutukseen kiinnittää huomiota, koska usein oppilaat ovat valveutuneita käyttämään jo videokameraa. Opettajan tulisi osata itse käyttää videokameraa ja kaikkia erilaisia toimintoja siinä, jotta elokuvan tekemisestä tulisi opettavainen ja mielekäs kokemus oppilaille. Animaatio puolestaan saattaa tuntua haastavammalta työskentelytavalta, koska siinä joudutaan kuvat yhdistämään kokonaisuudeksi ohjelman avulla. Elokuva puolestaan voidaan vain ottaa kohtaus tai otos kerrallaan sen kronologisessa järjestyksessä ja liittää toisiinsa ilman editointia.
